Puhujan aiheita
Mika Aittamäki luennoi innostavasti ja raikkaasta näkökulmasta mm. seuraavista aiheista
- Elinikäinen oppiminen
- Erilaisuus
- Johtaminen
- Konfliktit
- Pelot ja sosiaaliset uhat
- Strategiat
- Stressi ja resilienssi työelämässä
- Tulevaisuuden työelämä
- Webinaarit ja verkkokoulutukset
Mika Aittamäki
Organisaatioanarkisti Pyydä tarjous ›Mika Aittamäki on organisaatioiden muotoilija sekä työpaikan konfliktien asiantuntija. Mika on johtanut organisaatioita yli 20 vuotta, toimien samalla puhujana ja valmentajana. Keskeisenä teemana Mikan työurassa on ollut korkean sosiaalisen osaaminen, high sos. high tech:n aikakaudella. Kuinka ihmiset käyttäytyvät luontaisesti? Mistä työpaikan konfliktit syntyvät? Kuinka ymmärtää työkaveria paremmin? Mikä erilaisia ihmisiä motivoi?
Puhujana Mika vie kuulijansa usein aikamatkalle ja sisälle pitempään tarinaan. Mikan puhuessa myös huumori on vahvasti läsnä, koska hyvän tunnekokemuksen aiheuttama mielihyvähormonien pistos auttaa myös muistamaan.
Mikan vangitsevat ja vakuuttavat puheet koskettavat aina ihmistä ja ihmisen toimintaa lempeän ymmärtäväisesti, mutta terävästi.
Potentiaalisia aiheita ovat:
Leikki, oppiminen ja työelämä
Onko työelämässä sijaa leikille? Ja jos on niin kuinka leikki ja leikillistäminen tukee oppimista?
Erilaisuuden kirous ja kohokohdat
Ihmiset ovat erilaisia, mutta kaikki ihmiset eivät ole erilaisia kaikkien kanssa. Miten tunnistamme samanlaisuuden ja miten se meihin vaikuttaa? Toisaalta erilaisuus ärsyttää tai jossain tapauksissa kiinnostaa. Kuinka tulla toimeen?
Johdon diversiteetti, vahinko vai välttämättömyys
Onko yritysten johdon syytä olla samasta puusta vai onko erilaisuus hyvästä? Miten erilaisuus tai samanlaisuus näkyy johdossa ja mihin se voi johtaa?
Konfliktit, syys, seuraus ja sylttytehdas
Useimmat työpaikan konflikteista johtuvat mitättömistä asioista, joita arjessa ei tunnisteta. Se kuinka konflikti käsitellään ratkaisee sen, onko konflikti rikastuttavaa vai rikkovaa.
Strategiasta, peloista ja pienistä päätöksistä
Miksi kasvu on elinehto, ei vaihtoehto? Miksi strategia usein tuhotaan itse, sisältäpäin? Miten pienistä päätöksistä kasvaa katastrofi?