Olen ollut mukana muutamissakin strategiaprosesseissa ja olen huomannut, että avoimuus tai läpinäkyvyys ovat niitä viimeisiä arvoja, jotka heitetään mukaan soppaan ja joiden merkityksestä keskustelemiseen käytetään vähiten aikaa. Ne otetaan mukaan arvoihin siksi, että ne näyttävät asiakkaasta hyvältä, mutta eivät aiheuta johdolle erikseen työtä.
Tai niin sitä luulisi.
Avoimuuden katsominen ylen kuitenkin maksaa monelle yritykselle sen, että taloudellisiin tavoitteisiin ei päästä.
Henkilöstö käyttää aikaansa juoruamiseen, koska sekä tulevaisuudessa että johtamisjärjestyksessä on epäselvyyksiä. Toimintatapojen valuvikoja ei korjata, koska ongelmista ei voi kertoa. Työnsä hyvin tekevät menettävät motivaationsa, koska laiskottelijat eivät jää kiinni. Sekavuuden tunne vaivaa kaikkien työtä. Ennen suunsa avaamista pitää miettiä, voiko se kostautua. Mihinkään ei oikein voi luottaa.
Yrityksessä, jossa avoimuus otetaan vakavasti, on kaikki tehot käytössä. Johto operoi samoilla luvuilla kuin kenttä. Kenttä tietää, mitä heiltä odotetaan ja miksi. Jokaisen henkilökohtainen suoriutuminen näkyy niin esihenkilöille kuin kollegoillekin. Kiitos osuu oikeaan kohteeseen. Työpäivän yllätykset eivät tule organisaation epämääräisyydestä. Kukin tietää paikkansa arvoketjussa. Asiat voi sanoa suoraan.
Ihminen on sosiaalinen eläin, jolle on tärkeää tietää, kehen voi luottaa ja mikä on lauman nokkimisjärjestys. Ihminen antaa parhaansa, kun hän voi luottaa sekä tiimiinsä että sen johtajiin. Silloin ulkoiset epävarmuustekijät eivät tuota niin suurta huolta, vaan ne voidaan kohdata yhdessä. Silloin ihminen ei tarvitse kuin yhteisen mission ja hän täyttää oman roolinsa antaumuksella.
Mutta jos laumassa on epäluotettavia jäseniä, tai jos johdon puheista jää tunne, että jotakin ei nyt kerrota, ihminen kokee uhkaa ja varautuu puolustamaan itseään. Energiaa menee juoruamiseen, mikä ei muuten ole pahe, vaan meihin kovakoodattu, toimiva selviämismekanismi. Juoruaminen auttaa löytämään turvalliset tiimikaverit ja paljastaa epärehelliset yksilöt.
Ihminen haistaa valheet, osatotuudet ja epämääräisyydet. Niistä seuraa aina ajatustyötä ja puhetta, joka on tuottavasta työstä pois.
Avoimuus ja läpinäkyvyys eivät ole kukkasia kedolla, vaan väkevää multaa, jossa vilja kasvaa runsaana. Luottamus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Organisaation tehokkuus riippuu sen läpinäkyvyydestä.
Urallaan brändikonsulttina Lari Kemiläinen on tehnyt havaintoja erilaisista yrityksistä ja julkisorganisaatioista sekä siitä, mistä niissä puhutaan ja ei puhuta. Hän on myös saanut työskennellä kulttuuriltaan avoimissa organisaatioissa, joissa läpinäkyvyyden hyödyt ovat olleet näkyviä.